"Hänen oli pakko olla keinotekoinen ihminen"

Mihin ihmisen vaisto todella kykenee? Pystyykö se herättämään syvästä unesta, varoittamaan vaarasta ja vieläpä sellaisella tarkkuudella, jonka voisi käsittää jo yliluonnolliseksi? Ja kuinka radikaalisti ihmisen maailmankuva muuttuu sen jälkeen, kun hän pääsee katsomaan sivusta omaa elvytystään – kun lääkärit ja hoitajat yrittävät epätoivoisesti tuoda häntä takaisin tähän maailmaan? Tai silloin, kun olohuoneeseen ilmestyy vieras toisesta ajasta, jonka kanssa ehtii vaihtaa vain hämmentyneet hymyt, ennen kuin aika korjaa taas virheensä?